Messiaan suku ja inhimillisyys

Jatkoa edelliseen; messiaan ja messiaanisen ajan tuntomerkkejä.

Messiaan on oltava Daavidin biologinen jälkeläinen. Hänen sanotaan lähtevän Daavidin ruumiista. (2.Sam.7:12) Adoptioisyys ei siis valitettavasti käy. UT tarjoaa Jeesukselle hauskasti kahta eri sukupuuta, vaikka kieltää Joosefin biologisen isyyden.

Äidin kautta taas periytyy vain juutalaisuus, eivät sukulinjat. Daavidin linja ei kulje äidiltä pojalle. Marian poika Jeesus ei ole Daavidin poika. Esim Tovia Singer on aaronilainen, ja vaikka hänen äitinsä on Daavidin linjaa, se ei tee miehestä Daavidin poikaa. Vaikka äidit kymmenessä polvessa olisivat Daavidin sukua, poika pysyy aina aaronin poikana.

Ja VAIKKA leikisti kuviteltaisiin että Daavidin sukulinja periytyisi Marian kautta, ei se siltikään tekisi siitä messiaanista kuningaslinjaa. Sillä messiaaninen linja kulkee Salomonin kautta. Salomolle annettiin täysin samat lupaukset jälkeläisten ikuisesta kuninkuudesta kuin Daavidille (1.Kun.9:5). Marian sukupuussa (luuk.3) ei ole Salomoa vaan Daavidin toinen poika. Eli ei, kristittyjen ihmisjumala ei ole Daavidin kuningassukua. 

Joosefin oletetussa sukupuussa (Matt.1) on (adoptioisyyden lisäksi) vielä toinenkin umpikuja, nimittäin Jekonja, jonka Herra kirosi, (Jer. 22:30) niin että hänen suvustaan ei ikinä kukaan istuisi Daavidin valtaistuimella. Eikä istunut. Juudan viimeinen kuningas Sidkia oli Jekonjan setä, ei poika. Joka kerta kun Herra ilmoitti ottavansa kuninkuuden pois jonkun suvulta, se todella lähti. Mutta ilman Jekonjaakin, Joosef oli adoptioisä, näin tarina kertoo. Molemmissa sukupuissa on siis moninkertainen umpikuja.

UT:n sukupuiden mukaan Jeesus ei ollut Daavidin kuninkaallista linjaa, eikä siten täytä edes tätä ensimmäistä ja helpointa ehtoa.

Vaikka suku olisi täydellinen, se ei tekisi kenestäkään messiasta. Kaikkien tuntomerkkien pitää täyttyä. Jos yksikin jää vajaaksi, kyseessä ei ole messias, ei vaikka puoli maailmaa pitäisi häntä messiaana.

Seuraava tuntomerkki: Messiaan aikana rakennetaan kolmas temppeli (Hes.37:6-28).

Temppeli on fyysinen paikka jossa tullaan suorittamaan mm eläinuhreja. Kun lukee Hesekielin kuvauksen temppelin tarkoista mitoista ja palveluksesta, ei voi pitää niitä vain vertauskuvana.

Hes.44:9 vielä erikseen tarkentaa että puhutaan sekä fyysisestä että henkisestä todellisuudesta: "..Ei yksikään muukalainen, sydämeltään JA ruumiiltaan ympärileikkaamaton saa tulla minun pyhäkkööni.."

Hesekielin ja UT:n välillä on valtava, täysin sovittamaton ristiriita. UT:n mukaan kaikki onkin yhtäkkiä vain henkistä, eikä fyysistä enää tarvita. Tarsolainen Paavali oli kasvanut ulkomailla, kreikkalaisten vaikutteiden keskellä, jossa fyysinen ja henkinen ovat toisistaan irrallisia todellisuuksia. Judaismissa näin ei ole.

Messias, jota Hesekiel kutsuu ruhtinaaksi, on vajavainen ihminen kuten muutkin. Hänen täytyy uhrata syntiuhri omasta JA kansan puolesta. (Hes.45:22) Syntiuhri on tahattomia syntejä varten (45:20). Messiaanisena aikana ei ole enää tietoista kapinaa, mutta ihmiset voivat silti tehdä inhimillisiä virheitä, jopa kuninkaat.

Hes.45:17 "hän (ruhtinas) uhratkoon syntiuhrin, ruokauhrin, polttouhrin ja yhteysuhrin toimittaakseen sovituksen Israelin heimolle".

Tämä ei ole kertaluonteista vaan toistuvaa, jatkuvaa temppelipalvelusta. UT on täysin ristiriidassa Tanakhin kanssa.

Messias on normaali, viriili mies jolla on biologisia lapsia (Hes.46:16). Jeesuksella ei ollut. Ja kyllä, Hesekielin kuvaama ruhtinas on yhtä kuin messias, sillä juuri tästä miehestä sanotaan: "Palvelijani Daavid on oleva heidän kuninkaansa, ja heillä kaikilla on yksi paimen. Ja he vaeltavat minun oikeuksieni mukaan ja noudattavat käskyjäni ja pitävät ne. -- Ja palvelijani Daavid on oleva heidän ruhtinaansa iänkaikkisesti". (37:24-25)

Kuningas ja ruhtinas - Daavidista, eli messiaasta käytetään tässä molempia ilmaisuja.