Kosher seurustelu
Rabbien puheista poimittua. Älykästä näkökulmaa joka haastaa ajattelua.
Halailu, lämmin kaveruus, tai edes kättely ei kuulu miehen ja naisen välille, elleivät he ole lähisukulaisia tai puolisoita. Jos mies ja nainen ovat kahdestaan huoneessa, oven tulee olla auki. Jos ovi sulkeutuu, kyseessä on yichud, kielletty eristäytyminen. Olipa kyseessä koti tai työpaikka, tai vaikka heillä olisi 50 vuotta ikäeroa. Yichud katsotaan seksuaaliseksi tilanteeksi.
Mishna sanoo: "rakenna aita Tooran ympärille". Jotkut käskyt ovat kuin suojavyöhyke. Toisaalta nämä käytösnormit ohjaavat tiedostamaan ja kunnioittamaan miehen ja naisen energiaa, seksuaalisuuden voimaa. Joka länsimaissa on kokenut totaalisen inflaation.
Toora (Talmud) ohjeistaa tietenkin myös puolison valinnan. Tässä tiivistelmää.
Matchmaker valikoi puolisoehdokkaat jotka haluavat elämältä samoja asioita. Hän etsii luonteiden ja perhetaustan yhteensopivuutta. Jumala ohjaa hänen työtään. Onhan jokaisen ihmisalun hedelmöittymisen hetkellä jo julistettu taivaassa kuka tulee olemaan hänen puolisonsa.
Ehdotettu pari tapaa julkisella paikalla, puoli tuntia tai neljäkymmentä minuuttia. He eivät kerro mitä ajattelevat toisesta, eivätkä ehdota uutta tapaamista. Kaikki palaute annetaan matchmakerille. Jos molemmat haluavat jatkaa, he tapaavat vielä joitain kertoja. Mutta ei liian montaa. Nyt he joko sopivat avioliitosta tai heille ehdotetaan uutta matchia.
Pelin pointti pähkinänkuoressa: Varo ihastumasta, ennen kuin tiedät onko kyseessä vaimosi / miehesi. Jos ihastuu, menettää harkintakyvyn, sokeutuu. Siksi treffit ovat lyhyitä ja rajattuja. Toiseen pidetään tarkasti etäisyys, ei hipaista vahingossakaan.
Ensimmäinen skannaus on tarkoitus tehdä aivoilla, sitten vasta sydän saa puheenvuoron. Ei ikinä toisinpäin. Jos aivot ja sydän ovat samaa mieltä, ja tilanne on sama myös toisella osapuolella, on Jumalan johdatus selvä. Sen kummempaa tutustumista tai "harkinta-aikaa" ei tarvita. Toista kun ei kuitenkaan voi oikeasti tuntea ennen sitoutumista.
Rajoitettu tapaamisten määrä on kunnioitusta. Joko toiseen sitoutuu, tai päästää hänet ehjänä menemään. Tunteilla ei leikitä. Pitkittäminen saattaisi jomman kumman haavoittuvaan asemaan.
Rabbi Manis Friedman selittää: Me emme judaismissa usko "seurusteluun". Emme harrasta sellaista. Seurustelu on avioliiton vastakohta. Joka tottuu seurusteluun, ei ikinä mene naimisiin. Tai jos menee, hän eroaa. Sillä hän luulee avioliiton olevan samanlaista kuin seurustelu. Eli itsekästä, lähtökohtana; mitä minä tästä saan.
Tämän käytännön tarkoitus on välttää kärsimystä, kipua, pettymystä. Kumpikaan ei pyydä toista treffeille, kaikki tapahtuu matchmakerin kautta. Jos nainen on valmis avioliittoon, hänen ei pidä kertoa sitä miehelle. Vaan matchmakerille, joka on kartalla molempien tilanteesta. Mies kosii vain jos matcmaker antaa luvan. Näin kukaan ei tule torjutuksi. Ei tule turhaa kosintaa. Ei ikinä. Kukaan ei haavoitu. Torjutuksi tuleminen on kauhea ja tuskallinen kokemus. Sellaista ei saisi ikinä tapahtua.
Tässä on koko systeemin kauneus.
Rabbi Friedman kertoo esimerkin nuorista jotka jättivät matcmakerin sivuun ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Pian poika joutui ilmoittamaan kohteliaasti tytölle ettei aio mennä naimisiin tämän kanssa. Hän teki sen mielestään reilusti kasvokkain. Tyttö kysyi päätöksen syytä, mitä ei ikinä pitäisi kysyä. Poika vastasi että tyttö on niin laiha että tuo hänen mieleensä holokaustin.
Nuori mies yritti vain olla rehellinen. Meni kolme vuotta ennen kuin tyttö pystyi taas tapaamaan ketään. Näin ei saisi ikinä käydä.
Systeemimme on hyvin viisas, suojaava ja toimiva. Nämä nykyiset (liberaalit) tavat ovat järjettömiä. Kahdeksan tunnin treffit? Ihastutte toisiinne ennen kuin olette päättäneet menettekö naimisiin. Silloin olette menettäneet päätösvallan.
Kun tapailet jotakuta ja hänessä on jokin piirre (fyysinen tai henkinen) joka vaivaa sinua, älä mene naimisiin. Hän ei ole miehesi / vaimosi.
Kun tapaatte toista tai kolmatta kertaa, sinun tulisi tuntea olosi hyväksi omana itsenäsi. Tärkeämpää kuin millaisena koet hänet, on se millaiseksi koet itsesi hänen seurassaan. -Rabbi Manis Friedman-
Rakkaus ei ole avioliiton edellytys. Sillä avioliitto on rakkauden edellytys. Voimakkaatkaan tunteet ennen sitoutumista ja vastuuta eivät ole rakkautta. Ne ovat illuusiota ja itsekästä halua. Rakkaus tulee yhteisen elämän myötä. Mutta vetovoima on oltava jo alussa.
Ennen häitä pari ei ole ikinä koskettanut toisiaan, ei edes pitänyt kädestä, eikä ollut hetkeäkään kahden suljetussa tilassa. He eivät hääpäivän aamuna tiedä kaikkea toisesta, mutta yhdestä he ovat varmoja: Kyseessä on Jumalan antama puoliso.
Reality Dokumentti: Match made in Heaven.
Rabbi Manis Friedman: Dating advice you won`t hear from anyone else